Bolero hetken mielenjohteesta

Oma vaatekaappi näytti kovin aneemiselta. Topit ja hameet loistavat toisinaan värikkyyttä, mutta neuleet ovat pääsääntöisesti tummia. Tämän huomattuani päätin tehdä jotain vaalean haalea vaihtelun vuoksi. Lankakorista löysin muutaman kerän Novitan Sirkus-lankaa, jonka olen ostanut joskus aikanaan nallea varten. Aivan; neulottu nallekarhu on ollut hautomossa jo tovin ja siellä saa vielä viettää aikaa ainakin toistaiseksi. Langalle tuli nyt parempaa tarkoitusta.


Nyt ei sattunut olemaan vyötteen suosittelemia nro 7 puikkoja, joten koppasin kutoset hyppysiini ja ryhdyin neulomaan. Jotain hyvin simppeliä, mutta kuitenkin mukavan näköistä ja eritoten pehmoista. Pari iltaa myöhemmin sain päälleni uuden boleron. Ihan hyvä näin kevääseen. Ei liian kuuma, eikä liian kylmä.
Jos innostut itse tästä niin väsäsin jotain neuvoa antavaa.

Oscar gaala 2011

Elokuva alan tärkeimmät pystit ja erinäiset tunnustukset on jaettu eilen yöllä suomen aikaa. Tietysti minua niissä kiinostavat erityisesti punaisen maton luomukset. Telkkarista en voinut noita kekkereitä katsoa, kun ei ole tuota televisiota ja tuskin olisin jaksanutkaan. Näin päivän päätteeksi on kuitenkin tullut selailtua netin kuvat ja kiinnostavat jutut.

Naiset olivat jälleen kauniita kimaltelevissa iltapuvuissaan ja miehet yhtä komeita tumman puhuvissa puvuissaan. Muutama kuitenkin nousi ehdottomaksi suosikiksi ja taisivat nämä olla myös lehditön katseen kiinnittäjiä. Ensimäisenä huomioni kiinnittyi mihinkäs muuhun kuin pitsiin. Pukua kantoi Melissa Leo.
Toinen mieleeni oli Kaufman Francon suunnittelema puku, joka loisti yksinkertaista kauneuttaan Camila Alvesin päällä. (Hups kuvat menivät väärinpäin..)

 Pukuloiston kauneinpana luomuksena oli mielestäni kuitenkin Cate Blanchett:n iltapuku hentoine pliseerauksineen ja helmikirjailuineen. Puvun mielenkiintoisin osa oli ehdottomasti selkä, jonka keltaisista helmistä saa vihiä jo edestä katsottaessa. Pitää kuitenkin myöntää, että takaosan graafisuus yllätti ainakin minut. Upeaa työtä Givenchy Couture!

 

Ihanaa on myös huomata, että Bonham Carter:lla on jälleen ollut pilkettä silmäkulmassa. Tälläkertaa sukkahousujen muodossa. Näin asuste friikkinä odotan kuitenkin aina hänen käsilaukkuvalintaansa. Viuhkan muotoinen laukku oli aivan upea ja muistanen nähneeni hänellä vastaavan tyylisen jossain muualla. Tästä en kuitenkaan ole varma. Keräsin kuvaan myös muutamia muita hänen aikaisemmin käyttämiään laukkuja.

Vaikka asut ja asusteet ovat olleet jälleen mitä mainioimpia, vielä en ole kokenut samaa elämystä kuin Oscareissa 2005. Silloin tippui leuka lattiaan niin, että kolinakävi, kun Hilary Swank astui punaisen maton parrasvaloihin. Huh huh... mikä leikkaus, laskeutuvuus, laahus,....... 

Hautomon asiaa

Hautomoon on taas tullut ns. overload. Niin paljon kertyy ideoita ja toteutettavia asioita, ettei ehdi niistä edes kiinni ottaa. Bolero on sentään työn alla(lue: aloitettu, mutta odottaa jatkoa). Suunnitelmissa olisi parvekkeen uusi sisustus, halu kokeilla sytykeruusujen tekoa, tossut, kesän kasvattien koulinta, olohuoneen verhot, muutama sisustus tyyny ja taulu, kortteja, leninki itselle ja ystävälle ja paljon paljon muuta! Tietäisi vain mistä aloittaa.

Periaatteessahan tuo aloitus ei olisi ollenkaan vaikeaa ja oikeastaan tiedän mitä pitäisi tehdä. Alkuvalmistelut kuitenkin ottavat hyvin aikaa ja ovat erittäin mielenkiinnottomia. Kai on vain harrastettava henkistä natsismia itseään kohtaan ja tartuttava toimeen. Musiikki siis kaakkoon ja siivoamaan, mutta vasta viikonloppuna.:)

Kirjasto karttuu

Ihanaa! Viikonloppu edessä, kaunis ilma ja nopeaa postitusta.
Olen pikkuhiljaa alkanut kerätä kirjoja liittyen minua kiinnostaviin käsitöihin. Kouluajoilta on tullut jo tuo ns. peruskirjallisuus, joissa opetetaan esim. katesauma ja napinkiinnitys, mutta näin jälkeenpäin olen yrittänyt bongata kirjoija, joissa olisi jokin idea/teema/se jokin. Muutamia niitä on jo kertynyt ja nyt kartutin kirjastoani jälleen.
Viime keskiviikkona tein tilauksen Amazon:sta, kun silmiini sattui kirja, joka lupasi sitä jotain juurikin minulle sopivalla tavalla. Toimitus ajaksi ilmoitettiin se perus 3-7vrk, mutta iloksi ja yllätyksekseni se tuli tänään. Arvaanpa, että luvassa on aivan mainio viikonloppu tämän opuksen seurassa!

Ote takakannesta:
"...if you´re worried that knitting and drinking don´t mix, perish the thought. Each of the 30+ projects in this book is designed to accommodate the distracted knitter and is portable enough to carry easily. Before you cast on, look for the project´s drink rating to determine how much concentration the pattern requires."
:)

En aijo kuitenkaan vetäytyä täysin kirjan pariin, vaan luvassa on myös vierailu ystävän luona. Uuteen kotiin on aina tapana viedä jotain ja niin mekin teemme. Lahjaamme en tietenkään paljasta, mutta tällaisessa paketissa sen luovitamme. Kätevästi kortti ja kääreet samassa.

Kylttiä kyltin perään

Ystävänpäivänä saamani kyltin johdosta huomasin, että noita kylttejä onkin kodissani muutamia. Oivassa paikassa nasevat sanat naurattavat aina! Tässäpä nämä nopeana listauksena:

Tämä on aikanaan hommattu mieheni työhuoneeseen, mutta nyttemmin on saanut paikan keittiöstä.

Seuraava odottaa paikkaansa tulevalta ryytimaaltani, jossa se on jo muutaman kesän viettänytkin. Omituisia ihmisiä löytyy kaikkialta, mutta toivottavasti kukaan ei intoudu kiipeämään parvekkeelleni hakemaan salaattitarpeitaan:)

Tämä viimeinen ja mielestäni hauskin sijaitsee tietysti residenssimme helpotuksessa.

Aikainen lintu ystävän nappaa!

Otin osaa Possumamman järjestämään Salainen sydänystävä-yllätykseen, koska innostuin siitä aivan mahdottomasti. Toisten ihmisten ilahduttaminen on jalo teko tässä aika itsekeskeisessä kilpailuyhteiskunnassa. Onneksi löytyy vielä sydämellisen lämpimiä ihmisiä.
Omalle ystävälleni lähetettävää pakettia väsäsin ihan tohkeissani ja sainkin sen nopeasti valmiiksi. Ei muuta kuin paketti postiin, seurailemaan koska hän sen saa ja odottamaan blogipostausta ensireakstiosta.

Oma yllätyksen täyteinen paketti saapui keskiviikkona 9.2. Olin odottanut kyseistä lähetystä, mutta kun se tipahti postiluukusta niin toivoin, ettei se olisi tullutkaan vielä. Miten hillitsen itseni ja innostukseni, etten avaa sitä ennen määräpäivää 14 .2.???? Joutaa siis kaapin päälle!
Sitä ennen kuitenkin rapistelin, heilutin, kuuntelin, punnitsin, tunnustelin ja tein paketille kaikki kevätjuhlaliikeet aivan kuten kärsimätön pieni lapsi joululahjat löydettyään. Hieman itseänikin hymyilytti oma touhuni.

Vihdoin koitti tämä aamu ystävien ja paketin kääreet saivat joutaa muille maille.
Paketista löytyi hyvinkin hauska peikkomainen kortti ja ajattelin, että varsinainen ystävän tuotos on samaa maata. Mutta mitä, ei tosiaankaan... Vaan kääreistä tuli esiin kyltti, joka on IHASTUTTAVA, kaunis ja niin totta!!! Olen sanaton.

Salainen ystäväni Peikkotyttö Hanna kirjoittelee blogissa Unelmiamaalla ja on selkeästikin tehnyt hyvää tausta työtä. Ilman kahvia ei tässä huushollissa kukaan lähde käytiin:).
Kiitos sinulle suuresti ja hyvää ystävän päivää!! Kiitokset myös Possumammalle ketjun järjestämisestä!
Nyt vielä odotetaan, että oma yllätettäväni avaa pakettinsa....mitä hän mahtaa tuumia lahjastaan???? Taisipa pitää. Muidenkin ketjuun osallistuneiden raportointeja yllätyksistään voi käydä lukemassa; linkit niihin löytyy Possumamman "arkistoista".

Kotihengetär

Olen bloggaillut jo usean viestin peräkkäin löydöistäni kirpputorilta, joten nyt on aika siirtyä käsitöihin. Viikonlopun kaunis ilma on varmasti houkutellut ihmisiä ulos, mutta minä vilukissana olen ommellut hurjasti auringon lämmittäessä selkää. Vanha kunnon Bernina onkin saanut laulaa urakalla! Lopputuloksena on kaksi hametta, joista toinen oli vain lyhennyt, sisustus tyynyjä (materiaalien puutteen vuoksi jäivät kesken) ja esiliina.

Esiliinan kangas on hankittu huuto.net:stä ennen joulua, mutta nyt vasta sain inspiraation toteuttaa hautomon tuotokset. Taskun brodeerauksen teon ulkoistin ihmiselle, jolta löytyy pelit ja pensselit, koska(myönnettäköön) olin liian laiska tekemään sitä käsin. Suuri kiitos siis hänelle!
Kangastakin jäi vielä sen verran, että myöhemmin voisi tehdä ns. samaan sarjaan patakintaat tai jotain muuta.

Nyt ei tarvitse olla yltäpäältä jauhoissa, jos/kun intoudun leipomaan! Ennen tuli katsottua kaksi kertaa pellille varmistaakseen, että uuniin on tosiaan menossa jotain.

Tonni täynnä -arvonta

Noniin, nyt tuli tonni täyteen ja hiemen ylikin eikä siinä mennyt kuin n. 2,5vk. On siis aika arpoa kenelle nuo suloiset korvikset lähtee.
Virallisena arvontamaljana toimii tupperin kannellinen mehu"lasi" ja onnettarena minä itse. Arpalipukkeet purkkiin, kunnon sekoitus, silmät kiinni, kippaus pöydälle ja arvan nappaus hyppysiin.

 ONNEA KOVASTI MAIJA!!!!

Laitatko minulle vielä osoitetiedot maililla, niin voitto löytää perille asti! mnlace(a)gmail.com

Kiitoksia kovasti muillekin osallistujille ja kaikkille kurkkailijoille! Kurkitaanhan jatkossakin.

Sisustusta

Kuten kerron jo profiiliesittelyssäni, että kotimme on sekoitus kaikkea mahdollista, niin kurkistetaan hieman isompaa kokonaisuutta. Tämä teksti kumpuaa oikeastaan uudesta/vihdoin löytyneestä/kauan etsitystä huonekalusta. Meillä on asunnon kokoon verrattuna kovin vähän kaappitilaa, joten senkki on ollut hakusessa. Kokonaisuus löytyy makuuhuoneesta, joka taitaa olla asuntomma ehkä retroin huone kaikkea uutta kuitenkaan unohtamatta. Väreiltään tuossa huoneessa leikkii oranssin ja keltaisen erisävyt ja tietysti ruskea, joka toimii kodissamme ns. yhdistävänätekijänä. 

Huone on pieni enkä halunnut hommata sinne mitään suuren suurta kaappipatenttia, etteivät seinät kaatuisi päälle ahtaudesta. Taisipa siinä etsiskellessä mennä kuukausi jos toinenkin eikä sopivaa löytynyt. Suurin kompastuskivi oli aina hinta. Makuni taitaa olla kallis tai sitten olen toisinaan vain pihi.
Tämä mainio pikkusenkki suoraan 50-luvulta löytyi kuitenkin ihan sattumalta selaillessani netin ilmoituksia. Nopea yhteydenotto omistajaan ja näin sai kaunistus uuden elämän. No, kun nyt kerran jo pihiydestä mainitsin, niin tätä ei todellakaan ollut hinnalla pilattu. Ilmoituksessa nimittäin luki selkokielisesti "Lahjoitetaan!"
Voiko pieni ihminen iloisemmaksi tulla!?

Kuvassa näkyvät valaisimet ovat lahjoja sukulaisilta ja ystäviltä. Raamit ovat "uudet" siis ihan viime vuosina hommattu ja kuvassa komeilee lapsuuden idolini Peppi Pitkätossu. Sovitusnukke on omaa käsialaani muutaman vuoden takaa. Pitäisi kai pikkuhiljaa tehdä uusi...

H-P-K korujen aakkoset

Siirrytäämpä bloggaamaan koruista vuosien varrtelta. Nämä korut ovat olleet lahjoja ja löytöjä kirpputorilta tai muualta. Vielä on etsinnässä muutamia näihin liittyen ja nästä piittaamatta.
Aloitetaan otsikon mukaan hopeasta:

Ylin rintakoru on löytynyt viime vuoden puolella kirppikseltä. Tuskin tuo hopeaa on, mutta oli mielestäni kaunis ja on sitä vieläkin. Kaksi muuta on lahjoituksia isoäidiltäni. Niistä en osaa sanoa oikeastaan mitään, mutta kaulakorun veikkaisin olevan jotain suomalaista desingnia. Jos joku teistä lukijoista tietää siitä enemmän, niin ilomielin otan informaatiota vastaan.

Pronssin vuoro:

 Kaulakorut ovat löytyneen kirpparilta sopuhintaan. Olisiko olleet kumpikin alle 10€. Oikean puoleinen (massiivinen) on Jorma Laineen Turun hopealle suunnittelema koru 70-luvulta. Tätä ostaessa ei minulla ollut asiasta hajuakaan, mutta taisi myyjäkin olla siitä tiedoton. Samaan sarjaan on valmistettu myös korvakorut ja sormus. Tuo sormus on etsinnän alla! Kerran sellaisen jo näinkin, mutta se myytiin täysin nenäni edestä toiselle. Pakko myöntää, että vieläkin harmittaa. Kuvan ylimän rannerenkaan olen aikanaan löytänyt muistaakseni fastareilta. En mistään myyntikojusta vaan maasta. Sen lukko on hieman löystynyt ja tästä syystä olen hyvinkin varovainen sitä kayttäessä, ettei minulle käy samoin kuin sen aikaisemmalle omistajalle.

Sittten kulta:

Kulta, kulta oi kulta. Saatan olla hieman harakan tyylinen joskus, mutta kulta se vain on mieleeni. Johtuneeko osa sitten siitä, että se on ainoita metaleja, joita voin käyttää päivittäin. Nämä kauniit korut ovat aikaisempien tavoin kirpparilöytöjä. En tiedä niistä suunnittelijaa tai virallista valmistus vuotta, mutta sen verran keltaista on kulta, että uskallan sanoa niitä vanhoiksi. Sormuksen sisällä on kaiverrus ja siinä päivämääränä 24.12.-74. Taitaa olla, että saajan jouluaatto oli onnistunut saadessaan nämä!

Vielä muuta:

Emalia, helmiä ja muovia....mutta niin kauniita!

Herkullinen Helmikuu

Kevät tulee kohisten enkä minä pistä lainkaan vastaan. Kirppari on taas ollut auttamassa uusien sisustus juttujen kanssa ja nyt ne etsivät paikkaansa kotinurkista.
Ihanan herkulliset omena-maustemyllyt oli täysin heräteostos, koska edullisesti sai. Kolot mausteille eivät ole suuret, eli hyöty kolautti päänsä yhteen kauneuden kanssa, mutta käytännöllisyys tulee kai siinä, että sopivat pieneen käteeni paremmin kuin hyvin. Omput ovat punaiseksi petsattua(?) puuta. Kyllä näistä kelpaa soppaansa maustaa suolalla ja pippurilla.

Kerran tuossa tiimariin eksyttyäni löysin myös ihanuuksia. Olen huomannut, että kyseinen kauppa on petrannut valikoimissaan ja tuotteiden laadussa viimevuosina, mikä toki on hyvä asia. Toisinaan kuitenkin kaipaan sitä halpaa krääsää, jonka voi surutta heittää pois kyllästyttyään. No tämä kerta, milloin nuo ihanuudet löytyivät oli alennusmyyntien aikaa. Minua siis onnisti! Ystävän päivää uumoillen tuikkukupit tulivat kotiin ja löysivät eilen paikan olohuoneen arkun/sohvapöydän päältä. Onhan helmikuussakin illat vielä hämäriä.

Blogini kurkkaukset kipuavat pikkuhiljaa maagiseen tonniin ja vielä ehtii arvontaan osallistua... Siitä lisää sivun laidassa.