Kaikki jo olemassa olevat säilytysratkaisut puntaroin läpi ja osaa käytinkin ottaen kuitenkin huomioon muut tavarat. Esim. Jos otan sukkalaatikon käyttööni niin minne sukat menevät.
Valkoiset laatikot tulivat lahjoituksena. Niitä sainkin niin paljon, että leikkelin niistä pienemmät laatikot noihin kangaslokerikkoihin. Toinen musta kangaslokerikko olikin jo käytössäni, mutta vaihdoin toisen mustaan muualta, jotta edes tämä kaapin yleisilme olisi yhtenevä ja siisti. Pikkulaatikot söivät pudjettini, koska niihin piti kestävyyden vuoksi hommata kontaktimuovia ja vetimiin haaraniittejä. Vanha ja risainen nahkatakki luovutti minulle palasen, joista leikkelin varsinaiset vetimet.
Metallinen laatikosto minulla jo olikin ja se kätki sisäänsä kaikki nuo ruskeat laatikot. Hieman uudelleen sijoittamista, niin siitäkin saatiin selkeän näköinen kokonaisuus. Laatikoston päälle sahasin levyn nikkarointi projektien jääneistä materiaaleista. Näin sain myös ylimäisen laatikon käyttöön, kun vihreän lokerikko nousi siitä ylös.
Ihan kelpo kokonaisuus ja kaikki tavarat ovat saaneet oman paikkansa. Katsotaan kuinka kauan pysyy tällaisena tai milloin huomaan, ettei tila riitä. Onneksi noita valkoisia laatikoita jäi vielä rutkasti.
Kaappi ennen kasvojen kohotusta.
Ja pienen remontin jälkeen:
Kyllä nyt on siistiä :) Minusta on helpompaa ryhtyä luomaan uutta kun on siistiä ja tavarat löytyy helposti.
VastaaPoistaKyllä nyt kelpaa. On se vaan niin paljon kivempi etsiä tavaroita kun ne on siististi ja jokaisella on periaatteessa ainakin siis oma paikkansa.
VastaaPoistaHyvä huomio tuo"periaatteessa". Nyt kun tavaroille on tehty kunnon suursiivous etsin niitä jo siitäkin syystä, ettei ne oloe enää tavallisilla sotkuisilla paikoillaan. Tällainen tavaroiden siirtely kuulema auttaa myös muistin säilyttämistä(tutkitusti), mutta tuntuu siltä, että oma muistini katosi heti siivouksen jälkeen.
VastaaPoista