Marien metsästys

Olen jo aikaa sitten löytänyt omaan käteeni  sopivat ja silmää miellyttävät juomalasit. Oikeastaan löysin isoäitini kaapeista vain yhden lasin, jonka sain hänen luvallaan ottaa käyttöön. Kyseessä on Riihimäen lasitehtaan tuotokset tavallista arkea varten.Olenmyös huomannut sen, että omat lasini menevät vähän väliä rikki, mutta mummolan lasit kestää vuodesta toiseen, joten tahdon samanlaiset.

Pitkään näitä etsin kirpputoreilta, kierrätyskeskuksista ja vaikka mistä(molempia,mutta eteenkin kuvassa vasemmalla olevia). Riihimäen laseista Lumihiutale on likimainkin samankaltainen kuin tämä omani, muttei mielestäni yhtä kaunis. Kölytessäni jälleen isoäitini vintillä löysin sattumalta tavarakasan alta ko. laseja neljä lisää. Voi kuinka sitä voikin pieni ihminen olla löydöstään iloinen. Luulen, että se viimeinenkin kuudesta lymyää tuon vintin uumenissa.

Koska minulla oli nyt laseja useampi, jätin varsinaisen metsästyksen sikseen. Hieman mietin noiden lasien nimeä, kun ei sitä tuntunut kukaan tietävän. Arkilaseiksi moni niitä väitti eikä se mielestäni paha nimi ollut, koska selvensi hyvin käyttötarkoituksen.
Eikös se niin ole, että "löydät sen mitä etsit, kunhan lopetat etsimisen"? Niin kävi näidenkin kanssa. Eräällä kirpparikierroksella minua nimittäin katsoi loosin uumenista suoraan silmiin kyseinen lasi kuusikko alkuperäisessä pakkauksessaan. Tätä ostosta ei tarvinnut kovin kauaa miettiä. Marithan ne ja loisto kunnossa ja hintaa paketilla vaivaiset 5€.

Nimi selvisi siinä samalla, kun käyttämättömät lasit sujahtivat ostoskoriin. Kun pakettia hieman kääntelee, niin arvelen revenneestä hintalapusta, että nämä ovat ostettu aikanaan K-Portsasta hintaan 5,30mk. Arveluksi menee siitä syystä, että hintalappu on hieman revennyt.
Nyt on pieni ihminen iloinen ja voi siirtyä muihin keräilyihin ja löytöihin!

Kevään varjostin

Tuossa taannoin onnistuin hienosti hajottamaan ystäväni pöytävalaisimen varjostimen. Tarkoitukseni oli kovinkin hyvä, sillä olin lamppua siirtämässä, jotta se ei menisi rikki. No kalahtipa kupu sittenkin patteriin ja säpäleiksihän tuo lasinen kaunistus meni. Siinä sitten yhdessä tuumin mietittiin, että mennään varjostin ostoksille.
Hieman myöhemmin sain mahdollisuuden kokeilla Powertex kankaankovetin ainetta ja innostuin luomaan lamppuun ihan uniikin varjostimen. Työ valmistui muutamien kokeilujen kautta. Mielessäni oli liljamalli, jota muovasin työtä tehdessä. Maalaus, hionta ja muut viimeistelyhommat tein aikalailla fiiliksen mukaan.

Kangas oli ihan harsoa, jota laitoin useammankerroksen. Sävyinä käytin ainoastaan mustaa, valkoista, hopeaa ja harmaan erisävyjä.