Pojat pussiin

Nyt lähti vanha ja epäkäytännöllinen pyykkipoikapussi vaihtoon! Se oli aivan tavallinen pussukka, jossa oli kiristysnauha eikä mitään muuta. Olen kyllästynyt siihen, että noukin poikia aina lattian tasosta ja jos roikotan pussia, niin sen suu menee tiukasti suppuun. Kehitetäänpä siis jotain helpompaa...

Pian sain idean henkariin laitettavasta pussista. Sen suu (tai muutamakin) olisi aina avoin pyykkipoikien tulla ja mennä. Sen saisi myös ripustusvaiheessa roikkumaan itse pyykkitelineeseen, joten tähän loppuisivat kyykistelyt. Vanhaa pussia säilytin aina laatikossa poissa katseilta, mutta uudesta voisi tehdä niin kivan näköisen, että sitä kehtaisi pitää esillä.
Tuumasta toimeen ja pian tuotos on valmis.

Jämäkankaistakin pääsin hieman eroon, kun tarve ei ollut suuri. Koristeeksi piirsin pojan ensin paperille ja tikkasin sitten viivojen mukaan kuvan kankaaseen.
Kun olen tovin jo käyttänyt pussukkaa arjessa, voin kertoa, että pyykkipoikien kanssa ripustaminen on hauskempaa ja helpompaa. Näinkin pienistä arkisista asioista voi ihmisen ilo olla suuri pitkäänkin.

Pilkuin verhoiltu

Jatkossa kulkee eväät näppärästi kodin ja työpaikan välillä tässä kassissa. Kyllästyin etsimään oikean kokoisia muovipusseja tuota tarkoitusta varten. Jos jogurttipurkki hajoaa matkalla, niin ei hätää; ompelin kassin vahakankaasta. Senkun kääntää ja pyyhkii ruoan roippeet pois.
Pirteää viikon alkua!!

Ei makiaa masun täydeltä

Kaikenlaisia herkkuja löytyy juhlien kahvipöydistä. Leivoksia, karkkeja, pasteijoita, täytekakkua.... lista on varmasti loputon.
Mietin, että mikäli pöydän päätyyn laittaisi purukumit esille hauskalla tavalla, niin tulisiko niitä aikuistenkin otettua.

Tämä purkka"kone" lähti kyllä koristamaan pöytää muualle, mutta saatan tehdä vastaavan itsellenikin.
Projektiin tarvitaan: Saviruukku + tassi, pyöreä lasikulho(tuikkukuppi), maalia, kuumaliimaa, nauhaa ja iso helmi(itse käytin vanhan hiiren palloa) ja tietysti sitä purkkaa.

Vinttikin voi olla kaunis

Olen nauttinut täysin siemauksin lomastani ja tehnyt juuri niitä asioita, joita ei normaalisti ehdi. Viimeiset kaksi päivää olen käytännössä asunut varastoissa pahvilaatikoiden keskellä. Nyt rupeama on valmis ja alaselkä huutaa hunajaa, mutta onneksi pääsee saunaan.
Itseäni aina kiinnostaa mitä ja miten muut ihmiset tavaroitaan varastoivat ja sen vuoksi tämänkin tekstin kirjoitan. Myynnissähän on kaikenlaisia säilytysjärjestelmiä, mutta minusta tuntuu hieman turhalta satsata suurta rahasummaa niihin, kun vähemmällikin pärjää(vaikka varastoitavaa onkin paljon). Ainut asia jota kaipaisin meidän varastoihin on hyllykkö.

Joku saattaa ihmetellä miksi puhun varastoista. Selvennettäköön, että meillä on sekä kellari että vintti.
Kellari on suurinpiirtein samaa kokoluokkaa, kuin keskiverto kerrostalon häkkivarasto. Päätin aloittaa urakkani sieltä, koska halusin päästä ovesta sisään ja ko. päivänä paistoi aurinko, joten vintti olisi kuin sauna. Pääsääntöisestihän tuo pikku koppi on täynnä niitä huonekaluja, joihin en tahdo kosteusvaurioita. Toki sieltä löytyy muutakin rompetta ja vain harvoihin on koskettu muuton jälkeen. Pääsin siis testaamaan hermojani tilan ahtaudessa ja tetristaitojani tavaran suhteen. Reilu viisi tuntia myöhemmin olin saanut kellarin siihen pisteeseen, että tiesin mistä mitäkin löytyy ja olin plokannut useampia juttuja kirpparille vietäväksi. Tavaroiden keskelläkin oli tilaa tanssia vaikka valssia. Ei sitä tilaa nyt hurjasti ole, mutta uskallan väittää, että linnanjuhlien tanssilattialla on vähemmän tilaa paria kohden. Siksi itsenäisyyspäivän tanssiat näyttävätkin enemän viluisilta ampiaisilta, kuin tanssimisesta nauttivilta ihmisiltä.

Tikkaat ja patjan raato lähti vielä muualle.

Seuraavana aamuna singahdinkin vinttiin. Talossamme on vain kahdeksan huoneistoa ja koko avoin vintti on jaettu suht tasaisesti kunkin huoneiston kesken varastotiloihin. Kooltaan meidän komero on huikea, mutta vino katto ottaa toki oman veronsa.
 
Alku kesästä meidän taloon tehtiin kattoremppa. Olin siirtänyt kamat kahteen isoon kekoon pressujen alle. Pressut pois, lattian lakaisu ja syvä huokaus. Pölyä oli harjauksen jäljiltä niin paljon ilmassa, että huokaukseni urakalle muuttui nopeasti köhinäksi. Parempi antaa irtopölyn laskeutua ja ryhtyä vasta tovin päästä tosi toimiin.
"Tuonne keittiötarpeet, tuonne arkistoitavat, tuonne..." huomasin juttelevani ajatuksia ääneen ja viittilöiväni siihen malliin, että ohjeistaisin työväkeä(itseäni). Kaipa se selkeytti suunnitelmia, koska pian olivat tavarat paikoillaan. Keskelle vinttikomeroa jäi muutaman pahvilaatikon kokoinen torni, joka huusi: "Avaa, katso ja järjestä". Niiden pahvilaatikoiden sisältähän löytyi juuri sellaisia tavaroita, joita luulin hävittäneeni tai myyneeni kirpparilla. Muutamat joutivat suoraan kirppari laatikkoon, mutta muutamien kohdalla sydän pomppasi huojentuneena löytymisestä. Jess!!!

Esimerkiksi tätä hattua olen etsiskellyt pitkään!

Siinä siivoillessa ja tavaroita ihastellessani huomasin hieman sisustavanikin. Viime talvelta muistan kuinka kylmä betonilattia olikaan, joten levitin maton tyhjälle tilalle. Sisällä asunnomme on aika vähän säilytystilaa, joten osa tavaroista on vintissä ja niitä tulee sieltä haettua tarvittaessa. Laitoin sellaiset esille, jotta helposti löytäisin. Muutamia tavaroita en vain halunnut piilottaa takaisin laatikoihin, joten laitoin ne esille. Nyt vintissäkin olisi mukava käydä eikä olo olisi tuskastunut. Ei enää ivallissia "Happy Hunting" mietteitä.
Kyllä vinttikin voi olla viihtyisä ja kaunis.

Käytännöllisempää

Viimeaikojen kirpparilöydöt ovat olleet pääsääntöisesti käytännöllisiä. Sen vuoksi en ole niistä oikein jaksanut kirjoitellakaan. Nauhoja, nappeja ja tuohon kaappiprojektiin tulleita juttuja. Uutta hametta tosin olen metsästänyt. Eikös se useimiten olekin niin, että etsimääsi et löydä, mutta kaikkea muuta kyllä?

Löydöt ovat kuitenkin olleet niin hyviä ja edullisia, että kaikista olen ollut kovinkin iloinen. Kuten näistä kansioista/kirjoista.
Sininen on kansio postimerkeille. Usein noita löytyy huonossa kunnossa ja aika hurjaan hintaan, mutta tämä yksilö oli jotain aivan muuta. En keräile postimerkkejä, mutta tässähän säilön helposti kaikki koruja/kortteja varten hamstraamani pikkuruiset kuvat. Kun inspiraatio kaipaa ponnetta, niin helposti selaillen löydän varmasti etsimäni.
Toinen on vanha valokuvaalbumi, joka (yllättävää kyllä) oli sisuksistaan kutakuinkin koskematon, vaikka ulkokuori oli ottanutkin osumia auringolta. Löysin isoäitini kätköistä laatikollisen vanhoja käpristyneitä valokuvia hänen nuoruusajoiltaan. Sovimme laittavamme ne hieman parempaan järjestykseen. Mikä sopisikaan paremmin niille, kuin albumi, joka kantaa samaa havinaa historiasta.

Hamekin löytyi! Joskin tämä pöytäliina pitää vain muuttaa sellaiseksi. Kuosi oli niin houkutteleva, etten malttanut jättää sitä kirpparin hyllylle. Kesällä siis pääsen taas pyörähtelemään "uudessa" kellohameessa.

Puuhastelukaappi #5

Nyt uurastus on tullut päätökseensä ja on myönnettävä, että olen iloinen ja ylpeä kyhäämästäni kokonaisuudesta. Vaikka kaappi näyttä hieman täyteen ahdetulta, niin uskokaa tai älkää sen syövereissä on vielä tilaa.

Paljastukseksi niille, jotka ihmettelevät minne tungin kankaat ja langat: Ne ovat ja pysyvät sängynaluslaatikoissa. Homma toimii edelleen niin, että raahaan tarvittavat tavarat keittiön pöydän ääreen, mutta nyt minulla on kanniskelua varten kokoontaittuva ostoskori. Ehdottoman kätevä kapistus!
Vielä muutama kuva yhsityiskohdista.

Näin ne pääsiäisen pyhät vierähtivät. Nyt on aika tulla ulos kaapista ja ryhtyä luomaan jotain...jotain ;)
On mukava ryhtyä toimeen, kun kaikki on järjestyksessä.

Puuhastelukaappi #4

Olen aiemmin käynyt pyytämässä avustuksia läheisestä viedeovuokraamosta namilaatikoiden muodossa. Ennen niiden tarkoitus oli tyystin toinen(pikkuterraario). Nyt kanskaiset kukat ja muut koristeet pääsivät näissä hyvään säilöön. Etiketit päälystin kontaktimuovilla ja kiinnitin narulla(porasin pienet reijät laatikon kylkeen). Mahtoiko olla mämmit ja trullit mielessä, kun etiketeistä tuli ihan paistetun kananmunan näköisiä. :)

 

Esittelenpä seuraavaksi eniten aikaa vieneen nikkarointini ja suuriman ylpeyden aiheeni tästä uudistuneesta kaapista.
Olen huomannut, että monilta askartelijoilta löytyy jostakin huoneen nurkasta Clip it up -teline. Pyörivässä telineessä pystyy säilömään miltei mitä tahansa. Pääsin testailemaan kyseisen vekottimen toimivuutta ja ihastuin. Tosin minullahan ei oikein ole tilaa ko. hyrrähärvelille enkä halua sellaista huoneen puolelle keräämään pölyä. Askarteluhuoneessa se kuuluisi osaksi sisustusta, mutta makuuhuoneessa(jossa tarvikkeeni sijaitsevat) se näyttäisi mielestäni suurelta sekamelskalta.
Hautomossa ideat pyörivät kuumeisesti ennen, kuin asettuivat.

Löysin kirpparilta hurjan halvalla neliruutuisen ikkunankarmit ilman laseja. Minun oli ensin tarkoitus tehdä tästä jonkinlainen taidepläjäys, mutta säilytykseen se sopi kuin nakutettu. Ei tarvinnut muuta, kuin nitoa tukevasti puutarhaverkkoa sen taakse.

Naputtelin pienillä nauloilla muutaman päälystämäni peltipurkin karmin alareunaan. Niissä ns. päivittäiset tarpeet pysyvät hyvin järjestyksessä. Käänsin työkalupakkini ympäri ja löysin s-koukkuja, jotka kävivät tähän telineeseen paremmin kuin hyvin. Muita hyviä kiinnitys mekanismeja kehitin verhonipsuista, käyttämättömistä suihkuverhokiinnikkeistä, avaimenperien pikalukoista ja metallisista istutusrenkaista.
Kun vierailee kaupan muilla osastoilla, niin saattaa löytyä yllättäviä juttuja edullisesti.

Aiemmin löytyneet pikkuiset lankakorit saivat helposti paikkansa telineestä.
Tuhosin muutaman rautalankahenkarin, jotta sain vaijerin pienille pussukoille. Tässä taitaa parhaiten tulla haaveilemani Clip it up -telineen idea esille. Samaa rautalankaa käytin myös nauharullien rungoksi. Nämä nauhat olen ostanut reilun parin metrit pätkinä(en siis rullissa). Tarkkasilmäinen huomaa, että rulliksi olen käyttänyt niistä mustenauhoista purkamiani puolia. Mitään ei siis ole heitetty hukkaan.

Tässä siis koko komistus kiinnitettynä leveämmän kaapin oveen. Kooltaan se on 44cm x 116cm. Suurimmat elementit kuten korit ja purkit tarvikkeineen ovat aseteltu kaapissa olevien hyllyjen väleihin. Vaikka teline pitää sisällään hurjan määrän tarpeistoa, niin saan kaapin oven vielä kiinni tyystin ilman tuskailua.
Parastahan telineessä on sen muuntautumiskyky; kaikki kiinnitykset ovat nimittäin helposti irrotettavissa.

Puuhastelukaappi #3

Löysin kirpputorilta lisää hyödyllisiä säilytysratkaisuja. Neljän moduulin paperiteline lähti mukaani vain kahdella eurolla. Oli pakko käydä ns. oikeassa kaupassa katsomassa kuinkapaljon mahdoin säästää. Huh! Halvin versiokin maksoi jo reilun 2€/moduuli. Hyvä, että moinen kapistus oli jollekin tarpeeton ja satuin löytämään sen.
Mukaani samalta reissulta löytyi muovinen kortistolaatikko, jonne mahtuu kätevästi cd -kotelot tekstileimasimineen. Loput leimasimet löytyvätkin kansioista valokuva- ja keräilykorttitaskuista. Säilötty siis tavalla, joka on todettu hyväksi niin monen askartelijan taholta.

Pienet kirjoistuskoneen mustenauhat tai oikestaan niiden kotelot (joista kerroin aiemmassa tekstissä) paljastuivatkin erittäin hyödyllisiksi. Ne ovat halkaisijaltaan 6,5cm ja paksuudeltaan n. 2cm ja niiden kannet ovat yllättävänkin tiiviit. Sopivat siis täydellisesti nippeleiden säilytykseen. Mietin vain miten saisin purkit pysymään järjestyksessä ja helposti saatavilla.
Sain jymyidean jälleen kerran Askartelutilan linkistä. Videolla kerrottiin tämän tavan olevan kätevä kimalleliimoille, mutta näppäränä likkana sitä hieman jalostin.

Väsäsin siis nipelitaulun.
Liimasin itsekiinnittyvää tarranauhaa purkin pohjaan ja tukevaan pahviin halutuille paikoille. Huomasin kuitenkin, että mikäli purkissa olisi jotain painavaa, kuten vanhoja avaimia tai se olisi täynnä, niin kannet aukesivat itsestään. Sen välttääkseni nidoin reunoille kumilankaa, joka kulkee purkkien ylitse. Testasin kääntelemällä, heiluttelemalla ja viimein villisti ravistamalla ja hyvin toimii.
Kiinnitykseksi laitoin kulmiin purjerenkaat. Niistä komistus saa killua kapeamman kaapin ovessa olevista koukuista. Näitä tein kaksin kappalein ja mikäli ne täyttyvät nopeasti, niin onneksi materiaaleja on vielä ainakin yhteen tauluun.

Jotain etiketin tyntää taitavat kuitenkin kaivata....hautomon juttuja.
Idea toimii varmasti myös mulle pikkupurkeille ja on erinomainen, kun kaikki mahdollinen tila on käyttettävä hyödyksi. Hieman kiinnitystä muuttamalla saisi taulun vaikkapa henkarille.

Puuhastelukaappi #2

Heti urakan aluksi kolusin läpi kaikki ne säilytykseen kelpaavat ja kelpaamattomat rasiat, yms., joita jo omistin. Suurin osa pahvilaatikoista sai siirtyä syrjään, koska nyt halusin nähdä mitä laatikoista löytyisi ilman niitä aukomatta. Toisinaan, kun innoissaan touhuaa, niin tulee heitettyä teippiä kukkien joukkoon ja lankaa papereiden lootaan...
Vintiltä muuttolaatikoista löytyi paljonkin hyviä juttuja.

Ylimmässä kuvassa ovat kovin tylsän näköiset laatikot, jotka päälystin uudelleen kangastapetilla. Ne ovat aikanaan pitäneet sisällään tuollaisia yksittäispakattuja kirjoituskoneen mustenauhoja. Eipä taideta enää noin huolella pakkaillakaan? Minulla oli niitä useita, joten avasin muutaman, että selviää mitä kaikkea pakkausen sisältä löytyi. Nauhat itsessään olivat jo käyttökelvottomia, mutta kerron vasta tulevissa bloggauksissa mitä sain muista osista väsättyä.

Muistin Askartelutilassa olleen juttua, myös VHS-kasettikoteloiden hyödyntämisestä. Nappasin toki hyvän idean korvan taakse. Minulla kävi hyvä tuuri, että ystäväni kaipaili videokasettinauhaa omiin tuunailuihinsa juuri siivousurakkani alkutaipaleella. Koteloiden sisältökin pääsi siis jatkojalostukseen.
Toki purkkeja ja purnukoita on kotosalla useita ja niitä pääsi mukaan muutamia. Olen löytänyt kuvassa näkyvät Nestlen lasipurkit kirpparilta ajat sitten hintaan 20cent/kpl. Näistä purkeista sainkin idean, että toiseen kaappiin laitan enemän keltaista ja toiseen punaista. Nähtävästi nappeja minun on hommattava vielä lisää...

Säilöin aiemmin nauhoja parissa tällaisessa(ylempi kuva) arkistolaatikossa ja ne toimivat oikein mainiosti. Olivat vain ajan myötä päässeet tummumaan, joten uudistin niitä ihan vain valkoisella. Nauhoja tosin on kertynyt enemän, kuin mitä näihin mahtuu. Oli siis keksittävä niille lisää säilytystilaa.
Keräilin erikoisempia nappeja pieneen 12 lokeroiseen uistinpakkiin. Sekin sai uuden tarkoituksen ja pitää nykyään pussinsulkijat/päivämäärät järjestyksessä.

Puuhastelukaappi #1

Olenkin aiemmin maininnut askartelevani "väliaikaisessa" tilassa. Käytännössä katsoen raahaan tarvittavat tavarat joko keittiön pöydälle tai olohuoneen lattialle. Säilytystilaa meiltä ei löydy kovinkaan paljon, joten kaikki tila pitää käyttää maksimaalisen tehokkaasti.
Kateellisena katselen ja ihastelen muiden askartelijoiden työhuoneita, joissa tarvittavat tavarat ovat kädenulottuvilla ja kauniisti esillä.

Aikojen saatossa ja lukuisien muuttojen myötä askarteluun käytettävät tilani ovat vain pienentyneet pienentymistään. Säilytettävä tarpeisto on kuitenkin lisääntynyt. Ihana yhtälö eikö totta?
Kuluu useita tunteja/päiviä miettien miten saan kaiken järkevästi järjestykseen, minkä kokoisiin ja muotoisiinsiin laatikoihin yms. ja mistä saan säilytystarpeet mahdollisimman edullisesti. Syviä huokauksia joutuu siis ottamaan usein, vaikka suunnittelu ja toteutus on myös hauskaa.

Seuraavien viiden päivän aikana esittelen  järjestelyurakkani ja muutaman niksin. Tämä kaappiesittely on toivottavasti omiaan kaltaisilleni näpertäjille. Tai vaikka omistaisikin kokonaisen huoneen puuhasteluille, niin toivon, että ratkaisuni antavat ideoita tavaroiden säilytykseen. Osa jutuistani ovat varmasti tuttuja ja kovasti käytettyjä, mutta joskut ihan tuttukin asia saattavat innostaa, jos näkee ne erivalossa...kai. :)

Lähtökohtana on kaksi standardikokoista kaappia, joista toinen varustettu muovisilla vetolaatikoilla + hyllyllä ja toinen kahdella tangolla + hyllyllä. Tosin jälkimäinen tankokaappi on vain n.37cm leveä. Kaappien ovet aukeavat vieläpä samaan suuntaan.

Ihan aluksi kiepautin leveämmän kaapin oven toisinpäin, jotta saisin molempien kaappien sisällön samanaikaisesti silmieni eteen. Onneksi saranoiden paikat olivat jo valmiina ja vedinkin oli oikealla korkeudella. Hommasin molempiin hyllylevyjä ja irroitin vanhat tangot ym. Nyt on ns. perusta valettu ja voikin lähteä kirpparille etsimään niitä säilytysratkaisuja.

Tyhjänä kuvattu kaappi ei ole kummoisenkaan näköinen, mutta antaa osviittaa siitä, kuinka "ruhtinaalisesti" minulla on tilaa. Ompelukoneeni sai jököttää koko prosessin ajan alatasolla ja ovessa roikkuva ideatauluni on pieni vinkki siitä värimaailmasta, jonka haluan toteuttaa kaappiin. Nuo kuvassa roikkuvat nyörit eivät ole tulossa mukaan tähän projektiin; pitääkin sujauttaa ne takaisin yläkaapin puolelle.

Tässä myös muutamia suuria unelmia(ilman minkään näköistä realiteetin tajua):

Vanhoja leluja

Nämä vanhat leikkikalut saavat aina aikaan ns. Aww-tunteen ja toisinaan tuovat muistoja omasta lapsuudesta. Tänään löytyneet toin kotiin vanhassa matkalaukussa, jonka löysin myös kirpparilta. En kuitenkaan napannut siitä kuvaa(on niin samanlainen kuin muutkin), mutta pääsi kartuttamaan eteisessä kasvavaa pinoa.
Nalle ja puiset kuvapalikat lähtevät eteenpäin, mutta rullaluistimet säästän itselläni. Mahtaisivatkohan ne sopia kehyksiin seinälle?(laitetaan hautomoon)

Kultakutri ja kolme karhua

Halki, poikki ja pinoon Kaapissa

Nyt se uurastus on vihdoin loppu. Kauan siinä vierähtikin, kun etsin järjestelyssä käytettäviä laatikoita mahdollisiman edullisesti. Kaapin siivous pudjettini oli 0€ ja yllätys yllätys se ylittyi, mutta vain 3,94€:lla :).
Kaikki jo olemassa olevat säilytysratkaisut puntaroin läpi ja osaa käytinkin ottaen kuitenkin huomioon muut tavarat. Esim. Jos otan sukkalaatikon käyttööni niin minne sukat menevät.

Valkoiset laatikot tulivat lahjoituksena. Niitä sainkin niin paljon, että leikkelin niistä pienemmät laatikot noihin kangaslokerikkoihin. Toinen musta kangaslokerikko olikin jo käytössäni, mutta vaihdoin toisen mustaan muualta, jotta edes tämä kaapin yleisilme olisi yhtenevä ja siisti. Pikkulaatikot söivät pudjettini, koska niihin piti kestävyyden vuoksi hommata kontaktimuovia ja vetimiin haaraniittejä. Vanha ja risainen nahkatakki luovutti minulle palasen, joista leikkelin varsinaiset vetimet.

Metallinen laatikosto minulla jo olikin ja se kätki sisäänsä kaikki nuo ruskeat laatikot. Hieman uudelleen sijoittamista, niin siitäkin saatiin selkeän näköinen kokonaisuus. Laatikoston päälle sahasin levyn nikkarointi projektien jääneistä materiaaleista. Näin sain myös ylimäisen laatikon käyttöön, kun vihreän lokerikko nousi siitä ylös.

Ihan kelpo kokonaisuus ja kaikki tavarat ovat saaneet oman paikkansa. Katsotaan kuinka kauan pysyy tällaisena tai milloin huomaan, ettei tila riitä. Onneksi noita valkoisia laatikoita jäi vielä rutkasti.
Kaappi ennen kasvojen kohotusta.
Ja pienen remontin jälkeen:

Joku saattaisi olla sitä mieltä, että mitä haittaa on sotkuisesta kaapista. On kuitenkin todettava, että kyllä on helppo ottaa tarvitsemansa, kun kaikki on järjestyksessä!