torstai 31. heinäkuuta 2014

Haaveita toteuttamassa

Naisen laukku on ihmeitä täynnä; eikö? Ja juuri oikean laukun löytäminen on toisinaan haaste... joka joskus pitää selättää. Olen varmasti jo useampaan otteeseen maininnun pitäväni kaikista asusteista ja somisteista yhtäläisesti. Mikään ei vie voittoa toiselta, mutta kaikkia on oltava sopiva valikoima. Kuulun siis omasta mielestäni siihen hameväen osaan, joka sallii sopivasti ja edullisesti turhamaisuutta elämäänsä kauniiden asioiden muodossa.
Olen jo noin vuoden ajan ihaillut erästä käsilaukkua Disaster Design mallistosta ja odottanut vain aikaa, jolloin rohkenisin sen ostaa. Laukku ei ole kallein näkemäni, mutta nykyisessä opiskelijataloudessa kaikki ns. ylimääräiset ostokset kirpaisevat hieman kukkarossa. 
Oli miten oli, päätin toteuttaa haaveeni ja marssin Salon Ihanaiset myymälään ja ostin viikonloppulaukun Paper Planet. 


Haaveitteni laukku on juuri sitä mitä ajattelinkin. Tarpeeksi iso pienen viikonloppureissun tekoon ja arkena koulu tarvikkeiden kuljetukseen, mutta tarpeeksi kevyt vaikka kaupunkikävelylle. Ja mitä tulee sen ulkonäköön, niin onhan se kaunis. Aika jännää on se, että laukku on omaan makuuni yllättävän vaaleanpunainen, mutta jostain kumman syystä sei ei häiritse silmääni lainkaan...




Samalla kertaa hommasin itselleni lompakon samalta valmistajalta. Olen pärjännyt pienen pussukkani kanssa jo pitkään, mutta haaveet ovat senkin kohdalla olleet hieman isommat. Onko niin, että tämä yhden vuoden lisäys ikään on saanut ihmisen pään muuttumaan hieman sofistikoituneempaan suuntaan? Tuskin kuitenkaan sillä pilke silmäkulmassa näkyy sisäosan pilkuissa, tekstissä tai jossain muualla.
Iki vanha pikkukukkaroni pääsee siis viettämään ns. eläkepäiviä.

"Penny for your thoughts"




tiistai 29. heinäkuuta 2014

Pöllöä hommaa

Helle on leiponut meitä oikein huolella viime päivinä ja toisinaan tuntuu siltä, että se veisi järjen mennessään. Tavallaan se on kai vienytkin, sillä toissapäivänä ehdotin omasta halustani mahdollisuutta uimiseen muuutaman vuoden tauon jälkeen. Tuo uimisinto poistui mielestäni (onneksi) yhtä nopeasti, kuin se oli putkahtanutkin.


Helle sai minut myös luomaan roskista ns. taidetta. Olen käynyt läpi vuoden takaisen muuton jäljiltä jääneitä pahvilaatikoita. Raakannut urakalla tavaraa kolmeen osioon: Roskiin, myyntiin ja säästöön. Roskien joukosta olen napannut muutamia osasia, jotka inspiroivat minua. Nyt ne on yhdistetty ja pöllö on saanut luotua muutaman pöllön nököttämään karahkan nokkaan. :)



Projektiin käytin palasia on raastimesta, hillopurkeista, kirjoituskoneen nauharullia, nappeja, koristelautasia, lusikoita ja tuikkupesiä. Eikös pöllöt ole jo tovin olleet in...


torstai 26. kesäkuuta 2014

P*skarteluhaaste #238

Taas sorvin ääressä, jippii! Jälleen siis askarrellaan, vaikka suurin osa välineistä on useiden kilometrien päässä. P*skiksen bingohaaste inspiroi minut luomaan kortin viikonloppua varten. Kiitos tästä Paulalle! Inspiraation iskiessä ei haittaa vaikka käsillä olisi vain liimaa, paperi ja sakset. Niillä pääsee jo pitkälle, mutta onneksi minulla nyt oli hieman enemmän.  Lähipiiriin on syntynyt tytöntyllerö ja häntä(lue vanhempia) ajttelin ilahduttaa kortilla.

Valitsin bingoruudukosta ylimmän vaakarivin, joka piti sisällään: Kerroksia, kerroksia - Enemmän kuin 3 kukkaa - Stanssi - Vihreä. Oli hankalaa valita oma rivinsä, sillä moni muukin oli hyvä. Ehkäpä innostun tekemään ruudukonpohjalta useamman kortin. Saisinpa ainakin huutaa "BINGO!" oikein olan takaa.




Mahdanko minä olla se ainoa pöhkö, joka kortin valmistuttuaan oikeasti huudahtaa suon maagisen sanan!? :)

tiistai 24. kesäkuuta 2014

Fenno Sporttia

Nyt bloggaillaan hieman vanhasta ja uudesta. Olen toki tehnyt löytöjä kirpputoreilta tuossa tahattoman bloggaustaukoni aikanakin. Tämän vaatteen ostopaikkaa en enää muista, mutta iloitsen sen löytymisestä kovasti.

Osuustukkukaupan(OTK) Fenno Sport paitamekko on ihana piritys vaatekaappiini. Mahtaisiko malli olla peräisin sieltä 70-luvulta. Se sopii päälle mielettömän hyvin ja on malli minun makuuni! Olen päässyt sitä käyttämään vain harvoja kertoja, mutta toiveikkaana odottelen kesän lämpimiä kelejä. Mielessäni olen nimennyt tämän ns. picnic-mekoksi. Unelmoinkin jo puistossa kahvittelusta leninki päällä ja heilutellen paljaita varpaita vienossa kesätuulessa.
Todellisuus saattaa kuitenkin olla, että kahvit lentävät kaaressa olkani yli, kun juoksen kiljuen karkuun mehiläisiä, ampiaisia ja muita pörriäisiä.
Mutta saahan sitä unelmoida! :)




Hieman mekko asiaa tutkailleena löysin monia kuvia Fenno Sport:n vaatteista. Kuvat ovat peräisin arjenhistoria.fi verkkoportaalin esine- ja valokuvakokoelmista.
Voi kuinka hauskoja ovatkaan nuo mainoskuvat ja onpa hyvä, että olemme saaneet värit käyttöön kuviimme. Oman garderobini sisuksesta olisi saattanut moni vaate jäädä ostamatta, mikäli postimyyntikuvasto olisi huokunut mustaa ja valkoista.


Näihin mustavalkoisiin kauniisiin kuviin onkin hyvä päättää postaukseni tälläkertaa. Tässä vielä tuunausvimmassani tekemäni korvikset. Kesän reissuille on hyvä ottaa mukaan oikeanlaiset jalkineet!

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Kädenulottuvilla

Keväällä ja kesällä sitä tulee vietettyä paljolti aikaa pihalla ja hyvä niin. Sormet mullassa huomasin, että olisi kiva saada ulos jotain sisustuksellista... ihan kuin kukkaistutukset eivät riitä. Puutarhan pientyökalut kaipasivat oman paikkansa ja grillin tarpeistoakin juostiin aina milloin mistäkin hakemaan.

Tässä apuun tuli vanha ikkunan karmi, jonka aikanaan olen tuunannun säilytyskalusteeksi askartelukaappiini. Sille ei enää ollut tarvetta kaapissa(koska kaappiakaan ei enää ole), joten se sai siirtyä pihan puolelle. Nyt siinä roikkuu niin lastat ja pihdit sulassa sovussa haran, lapion ja leikkureitten kanssa.
Muita pihalla tarvittavia esineitä kokosin komeuden viereen.






Lennähtipä perhoskakin innkunan rivalle ihmettelemään
Nyt ne on kaikki siinä kädenulottuvilla! Samalla osallistun arvontaan. Tämän kilpailun ovat järjestäneet yhteistyössä cuponation.fi sekä Pieni lintu -blogi.

lauantai 14. kesäkuuta 2014

Pojat pussiin

Nyt lähti vanha ja epäkäytännöllinen pyykkipoikapussi vaihtoon! Se oli aivan tavallinen pussukka, jossa oli kiristysnauha eikä mitään muuta. Olen kyllästynyt siihen, että noukin poikia aina lattian tasosta ja jos roikotan pussia, niin sen suu menee tiukasti suppuun. Kehitetäänpä siis jotain helpompaa...

Pian sain idean henkariin laitettavasta pussista. Sen suu (tai muutamakin) olisi aina avoin pyykkipoikien tulla ja mennä. Sen saisi myös ripustusvaiheessa roikkumaan itse pyykkitelineeseen, joten tähän loppuisivat kyykistelyt. Vanhaa pussia säilytin aina laatikossa poissa katseilta, mutta uudesta voisi tehdä niin kivan näköisen, että sitä kehtaisi pitää esillä.
Tuumasta toimeen ja pian tuotos on valmis.



Jämäkankaistakin pääsin hieman eroon, kun tarve ei ollut suuri. Koristeeksi piirsin pojan ensin paperille ja tikkasin sitten viivojen mukaan kuvan kankaaseen.
Kun olen tovin jo käyttänyt pussukkaa arjessa, voin kertoa, että pyykkipoikien kanssa ripustaminen on hauskempaa ja helpompaa. Näinkin pienistä arkisista asioista voi ihmisen ilo olla suuri pitkäänkin.

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Kylven kukissa

Jo aikaa sitten löytyi roskiksesta aivan ihastuttava ja hyvässä kunnossa oleva yhden naisen kylpyamme. Se oli toki raahattava omiin nurkkiin, vaikka ei minnekään mahtunut. Hautomon asiahan tämä palju on.
No nyt sitä on raahattu useampaan osoitteeseen ajatuksella, että kyllä se vielä jonnekin sijoittuu. Onneksi näin, sillä nyt se on saanut oivan paikan pihalta ja siirtynyt pois hautomosta.


Istuttelin iloisena siihen kukkia ja lopputulos on mielestäni kaunis, kun maahumala pursuaa reunan yli. Olenko tulossa vanhaksi, kun innostun kaunistamaan kukilla? :) Hyötykasvithan on aina olleet enemmän "mun juttu". Viereensä amme sai aiheeseen sopivan ämpärin, joissa viihtyy mansikka kasvattaen kesänaposteltavia(hiukan tutumpi kasvatettava). Muutama perhonen lennähti vielä koristamaan koko komeutta. Ne olen aikanaan tehnyt savipajalla ja valmistuttuaan en niillekään meinannut sopivaa paikkaa löytää. Kaikki näyttäisi loksahtavan paikalleen, kun niiden aika koittaa.




Vielä loppuun kuva teksteistä, joita innostuin työstämään noilla kirpparilta ostamillani punsseleilla. Saattaa olla, että näillä naputtelen itseni iloksi ja naapureiden hetkelliseksi harmiksi muutaman tekstin lisää.



keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

A - B - C - ja kaikki loputkin kai

Kirppareilla on taas kierretty niin, että päähän koskee. Mitään ihmeellisiä löytöjä ei ole eteeni sattunut, mutta jotain sentään.
Turun kutakuinkin ainut itsemyynti kirpputori on viimein nostanut päänsä "kuopasta" ja siirtynyt ulkotiloihin. Minulla on ko. kirppikseen niin sanottu viha-rakkaus-suhde. On mukavaa nähdä millaiset ihmiset myyvät tavaroita ja toisinaan kaupankäyntikin on hauskaa. Talvi ja syysaikaan en oikein jaksa moisella kirppiksellä(parkkihallissa) käydä sillä on myös mukava nähdä nuo myytävät tuotteet. Parkkihalli on niin pimeä ja tunkkainen paikka, ettei mielenkiintoni myytäviin tavaroihin oikein jaksa pysyä kasassa.
Kesäisin kuitenkin kirppis ns. nostetaan hallista ulos ja tavaratkin saavat myynnin kannalta oleellisen valonsa. Tuolloin tulee tehtyä löytöjä ja toisinaan hintaakin saa neuvoteltua järkeväksi.

Tässä viimeiset löytöni.


Nuo kirjaimet ja numerot löysin koteloita kääntelemällä. Ihmettelin alkuun, että mitä ihmeen rasvaisia rasioita myyjällä oli pöydässään ja mieleeni tuli lähinnä suksien voitelutarpeisto. Kun nappasin yhden rasian käsiini ja yllätyin sen painosta, oli minun pakko kurkistaa sisään. Hinta saatiin sovittua järjelliseksi ja mukaani lähti kahdet erikokoiset kirjaimet ja yhdet numerot. Nyt taitaa olla minun aika opetella kirjoittamaan. :)

Ylioppilaalle

Tämä koulunkäynti ja muut oheistoiminnat vievät huomion bloggaamisesta, joten nyt kirjataan muutamakin teksti.
Kortti syntyi pitkästä aikaa. Tällä kertaa sen sai uuden lakin omaava sukulaistyttöni hienoin tuloksin. Leima tuli eräänä turhautumisen hetkenä askartelukaupassa vastaani ja sain siitä idean. Gorjuss:n leimoja minulla ei ennestään ollutkaan, joten oli mukavaa päästä tekemään korttia, jossa on minullekin jotain uutta.



Onnea vielä kerran sankarille!!

torstai 27. maaliskuuta 2014

Marien metsästys

Olen jo aikaa sitten löytänyt omaan käteeni  sopivat ja silmää miellyttävät juomalasit. Oikeastaan löysin isoäitini kaapeista vain yhden lasin, jonka sain hänen luvallaan ottaa käyttöön. Kyseessä on Riihimäen lasitehtaan tuotokset tavallista arkea varten.Olenmyös huomannut sen, että omat lasini menevät vähän väliä rikki, mutta mummolan lasit kestää vuodesta toiseen, joten tahdon samanlaiset.


Pitkään näitä etsin kirpputoreilta, kierrätyskeskuksista ja vaikka mistä(molempia,mutta eteenkin kuvassa vasemmalla olevia). Riihimäen laseista Lumihiutale on likimainkin samankaltainen kuin tämä omani, muttei mielestäni yhtä kaunis. Kölytessäni jälleen isoäitini vintillä löysin sattumalta tavarakasan alta ko. laseja neljä lisää. Voi kuinka sitä voikin pieni ihminen olla löydöstään iloinen. Luulen, että se viimeinenkin kuudesta lymyää tuon vintin uumenissa.

Koska minulla oli nyt laseja useampi, jätin varsinaisen metsästyksen sikseen. Hieman mietin noiden lasien nimeä, kun ei sitä tuntunut kukaan tietävän. Arkilaseiksi moni niitä väitti eikä se mielestäni paha nimi ollut, koska selvensi hyvin käyttötarkoituksen.
Eikös se niin ole, että "löydät sen mitä etsit, kunhan lopetat etsimisen"? Niin kävi näidenkin kanssa. Eräällä kirpparikierroksella minua nimittäin katsoi loosin uumenista suoraan silmiin kyseinen lasi kuusikko alkuperäisessä pakkauksessaan. Tätä ostosta ei tarvinnut kovin kauaa miettiä. Marithan ne ja loisto kunnossa ja hintaa paketilla vaivaiset 5€.



Nimi selvisi siinä samalla, kun käyttämättömät lasit sujahtivat ostoskoriin. Kun pakettia hieman kääntelee, niin arvelen revenneestä hintalapusta, että nämä ovat ostettu aikanaan K-Portsasta hintaan 5,30mk. Arveluksi menee siitä syystä, että hintalappu on hieman revennyt.
Nyt on pieni ihminen iloinen ja voi siirtyä muihin keräilyihin ja löytöihin!

tiistai 11. maaliskuuta 2014

Kevään varjostin

Tuossa taannoin onnistuin hienosti hajottamaan ystäväni pöytävalaisimen varjostimen. Tarkoitukseni oli kovinkin hyvä, sillä olin lamppua siirtämässä, jotta se ei menisi rikki. No kalahtipa kupu sittenkin patteriin ja säpäleiksihän tuo lasinen kaunistus meni. Siinä sitten yhdessä tuumin mietittiin, että mennään varjostin ostoksille.
Hieman myöhemmin sain mahdollisuuden kokeilla Powertex kankaankovetin ainetta ja innostuin luomaan lamppuun ihan uniikin varjostimen. Työ valmistui muutamien kokeilujen kautta. Mielessäni oli liljamalli, jota muovasin työtä tehdessä. Maalaus, hionta ja muut viimeistelyhommat tein aikalailla fiiliksen mukaan.

Kangas oli ihan harsoa, jota laitoin useammankerroksen. Sävyinä käytin ainoastaan mustaa, valkoista, hopeaa ja harmaan erisävyjä.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...