Helistinkortti

Jo ennen joulua tilasin ja vastaanotin paketillisen useita kumiläpysköjä. Tilasin siis leimasimia aimoläjän. Kaiken kiireen keskellä en kuitenkaan ole niitä päässyt testailemaan ja vasta muutama päivä sitten järjestelin leimat ylipäänsä omaan kansioonsa.

Eräs ystäväni tarvitsi kuitenkin korttia syntymäpäiväänsä toivottamaan, joten istuin alas uusien leimojeni eteen ihmettelään. Siinä vierähtikin tovi, kun veivain ajatuksia kortista. Valinnan varaa oli siis liikaa. :)
Tämä Sweet Pean leimasin, Dream of Iris, pääsi ensimäisenä käyttöön. Väsäsin myös ensimäisen helistinkorttini, jonne helisemään laitoin vihreitä siemen helmiä.
Siispä hyvää syntymäpäivää!!

Paskahuussin uusi ilme

Aloitetaan siis siitä minne kaikki viimeistään päätyy... tai ehkä kuitenkin siitä tilasta, mikä ensimäisenä valmistui. :)
Kevään tullen sitä tahtoo uusia asioita piristämään ja itse olen ottanut sisustuksen kohteekseni. Olisi kai itsessänikin jotain tuunattavaa, mutta se hoituu alati vuoden mittaan. Nämä nikkarointi projektit ottavat vähemmän aikaa ja pitkäjänteisyyttä(eteenkin omalla tyylilläni tehtynä), joten niitä on helpompi suorittaa. Varsinkin jos kukkaron nyörit kestävät.

WC:n kohdalla ei tarvinnut paljoa miettiä pudjettia, sillä kaikki esim. kalusteet mitä olin tilaan suunnitellut, löytyivät omasta takaa. Loput mitä toivoin tuunasin saamistani materiaaleista. Pinterest oli kyllä suuri ideoiden lähde tässäkin projekstissa. Eihän kaikkien tuunausjuttujen tarvitse olla idealtaan omia, kunhan vain miellyttää omaa silmää.
Valitettavasti en napannut kuvaa entisestä näkymästä, mutta tuskin on vaikeaa kuvitella pelkkää valkoista kopia. Yhden hyllyn asennan vielä valaisimen ylle katon rajaan, jotta saan sinne piiloon muutamat pesuaineet ja tukkupakkauksen paperit. En kuitenkaan malttanut odottaa bloggauksen julkaisun kanssa sen hyllyn kiinnittämistä, joten saatte kuvitella hitusen lisää tummaa puuta.
Se mitä kuvissa ei näy on lattialla oleva musta pyöreä matto ja oven vieressä roikkuvat harmaan ruudulliset pyyhkeet.

Hautomon edellä

Tätä blogia aloittaessani tuli mietittyä mitä mahtaisin kirjoitella. Hyvin nopeasti se kuitenkin selveni. Minulla kun tuppaa olemaan sata ja yksi projektia menossa ja tulossa, joten niistä olisi helppo kirjoittaa. Suurin osa niistä projekteista saa alkunsa jostain turhan tarpeellisesta ideasta ja jos jokin mutka tulee matkaan, niin siirrän sen hautomon puolelle.
Tässä kirjoitellessa on kulunut päälle pari vuotta ja vielä on tehtävää ja niistä kirjoittamisen intoa piisaa.

Samalla kirpparikierroksella, josta kirjoittelin aiemmassa bloggauksessani, näin (toisin kuin yleensä) projektiani pidemmälle. Itse projekti on väsätä laatikoita: nikkaroiden, tuunaten, säilytykseen, seinään kiinni....koko ajatus on vielä kovin levällään hautomon "lattialla", joten aika näyttää. Sen kuitenkin tiesin, että jossain vaiheessa laatikot tarvitsevat vetimet. Minullahan on jo valmiina maalaamani puiset viisi numeronupia ja pari 60-luvun vedintä. Koska en kuitenkaan tiedä montako laatikkoa väsään tai millaisia, niin eihän vedinten vaihtoehtoja voi olla liikaa. Eteenkin, kun kirpparilta löytyi hienoja, keskenään samanlaisia kahvoja ruuveineen 10kpl liiankin edulliseen hintaan. Ei kai sitä voi muuta, kun kiittää, kumartaa ja ostaa pois. :)
Ja jos jostain syystä nämä vetimet eivät mene laatikkoprojektiini, niin en usko, että minulla on vaikeuksia sijoittaa niitä jonnekin muualle.

Tervetuloa 2013

Tästä se lähtee! Laiskottelut on laskoteltu ja nyt odottaa työt tekijäänsä. Tämä koskee niin harrastuksellista- ja kodin hoidollista työtä kuin elannollistakin. Minulla oli mainio mahdollisuus olla vapaalla kaikki välipäivät ja pari päivää ennen joulua. Mainiolta  ja tarpeelliselta tuo vapaa tuntui ennen joulua, mutta jo tapanina olin kyllästyä siihen. Oli kehitettävä siis itselleen edes jotain tekemistä.
Uusia projekteja en aloittanut ja vanhoja en jostain syystä viitsinyt jatkaa, joten kirpparille kävivät askeleet. Löytöbloggaus olkoon siis ensimäinen tämän vuoden teksti.

Onneksi lähdinkin kiertelemään sillä löysin monia mainioita juttuja. Yritin kovasti löytää itselleni uusia farkkuja ja löysinkin. Hieman jäi kyllä hatuttamaan se fakta, että hyvin istuvat farkut löytyivät lasten puolelta. Tyttöjen ale rekki tarjosi minulle 164cm pöksyt. Ymmärrän kolikon kääntöpuolelta sen, että moni nainen kamppailee isojen tyttöjen -osastoa vastaan. Toivon heidän olevan edes siitä tyytyväisiä, että ovat ainakin kiinni naisten vaatteissa. Aika lannistavaa on nimittäin ostaa vaatteita lasten osastolta, kun ikää on miltei 30v.

No asia sikseen... Hatutukseni vaihtui hatutteluun, kun toisella kirpparilla vastaan tuli loosi, josta niitä hattuja löytyi useampi. Aikaa niiden sovittamiseen meni huomattavasti enemmän, kuin housuhin. Olen jo aiemmin kertonut yrityksistäni hillitä hattuostoksiani ja tällä kertaa onnistuin. Jätin kaikki kauniit mustat hatut loosiin(koska olivat niin samankaltaisia, kuin mitä omistan jo nyt) ja nappasin mukaani ruskean komistuksen.
Samalta kirpparilta löysin myös ihanan korun, jonka ikä ja muu historia on minulle vielä arvoitus. Tiedän kauneuden lisäksi vain, että leiman mukaan Vuorisalmella on ollut näppinsä pelissä. Olisiko kyseessä Juhani Vuorisalmi?

Kierrellessä löytyi myös yllä näkyvä leninkivyö. Se oli pakko napata mukaan kauniin solkensa vuoksi. Kaappieni kätköistä kaivoin esiin myös kauan sitten ostamani henkselit, joissa nipsut on myös koristeltu kelloin. Yski nipistimistä on löystynyt pahasti, joten on yritettävä hieman korjailla.