Maisemat: Onhan ne kauniita, mutta linjurin reitti on päivä toisensa jälkeen sama, niin ne kauniitkin maisemat alkavat kylästyttää.
Kirja: Usein kirjaa lukiessani liikkuvassa ajoneuossa (auto/juna) alkaa päätäni jomottaa niin, ettei keskittymisestä pienen tekstiin tule enää mitään.
Varmasti löytyis myös muita innostavia touhuamisen muotoja ajan kuluttamiseksi, mutta neulominen on toistaiseksi toiminut kohdallani. Siitä tuli aikanaan tapa ja nyt sitä ei osaa lopettaa, vaikka epä taida tarvitakaan. Toisinaan kanssamatkustajat kyllä luovat oudoksuvia katseita minuun, mutta niistä saan vain päivän piristystä ja vienon hymyn kasvoilleni. Mitäs itse tekisit tilanteessani?
Puikoissa pyörii säärystimien alku |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti