Helenin huivi

Arki on koittanut pitkän vapaan jälkeen. Tämä ei lainkaan ole huono asia, vaan vipinä pitää mielen virkeänä. Viimeisenä vapaapäivänäni alkoi joutenolo hieman jo harmittaa ja jotain tekemistä oli keksittävä. Toki muistin vältellä niitä ns. pakollisia toimia.:)
Lankakorista pilkisti esiin muutama kerä Novitan Helen -lankaa ja niitä hetken pyöritellessäni päätin tehdä huivin. Koukku nro. 8 viuhumaan ja pian hartiahuivi olikin valmis. Tuon heittää ihan mieluusti olkien ylle kesäisenä iltana. Jos muistan jokseenkin oikein, niin taitaa minulla olla sävyyn sopivaa vihreätä kangastakin... taisin juuri tehdä itselleni hommia mekon/hameen muodossa...

Virvon varvon!

Lentelipä pikkuinen noita-akka,
luudassaan täysi pajuvakka.
Sieltä se nakkeli pikkutaikoja,
toivotellen hyviä pääsiäisaikoja!

Pääsiäiskortti #3

Pitemmittä puheitta....Tässä tulee se mattimyöhäinen, josta jo lupailin kuvaa. Lähti eteenpäin tuossa kyöpelivuoren kirppistelijöiden -pääsiäisvaihdon paketin mukana. Taitaa kortin saajalla olla kyllä parempi kuva:)

Kyöpelivuoren kirppistelijät - Salainen kirppisystävä # 7

Possumamman ihanat salaiset kirppisystävä- paketit on laitettu täytäntöön, lähetetty ja osa jo saaneetkin. Omani tuli jo viimeviikon puolella ja availin sitä viikonloppuna.
Ystäväni oli nähnyt erityistä vaivaa itse paketoinnin kanssa, joten tätä oli ilo lähteä availemaan. Olisin tahtonut nähdä ilmeeni, kun sain paketin auki, niin paljon niin pienessä tilassa. Piti ihan miettiä mistä alkaa.
Salainen kirppisystäväni ei kauaa pysynyt salaisena, kun terveiset kyöpelivuorelta ruusun punaisen kortin muodossa paljasti hänet villikissaksi. Hän touhuaa blogissaan villikissan neuleet, joka itseasiassa tuli minulle tutuksi muutamien viikkojen aikana...

Oi miten kauniita pieniä koristeita sesongin mukaan ja kotiin pidemäksikin aikaa. Pienet tipuset nappisilmineen olivat aivan mahtava juttu, niin veikeän näköisiä! Ja rintanappi "Oliks miul joku ajatus?" on kuin minulle tehty.

Peltikyltti pääsee paraatipaikalle eteiseen ja vihreät sydämet olohuoneeseen koreilemaan. En tiedä oliko villikissa lukenut ajatuksia, koska servettiteline on ollut minulla hakusessa. Mieleistä ja tarpeeksi isoa ei ole löytynyt. Nähtävästi olisi pitänyt lähteä pohjoiseen, koska siellä on löytöjä tehty. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei tästä paketista myöskään uupunut. Sisälsi nimittäin elokuvan ja 1998 parhaana rikosromaanina palkitun "Hyvää yötä, rakkaani". Kirjan on oltava hyytävän hyvä, koska heti ensikosketuksella sain paperiviillon:D
Vielä paketti sisälsi muita juttuja ja tietysti herkkuja. Salmiakkia ja lakritsaa!:P
Muiden osaanottajien raportointeja pääsiäislahjoistaan voi käydä kurkkimassa raportointipostauksen linkeistä.
Suuri kiitos Villikissa!! Ja hyvää pääsiäistä sinulle, kuin myös muillekin kyöpelivuoren kirppistelijöille!!!

1875 kohtaa retron

Olen jo aikaa sitten tehnyt lempikirppariltani jymylöydön keinutuolin muodossa.
Silloin hain jotain tuolia, jolle voisin vaatteitani nakata niissä tilanteissa, kun ei taaskaan ole mitään päällelaitettavaa. Tämä luomus aivain kuin odotti minua muiden modernimpien huonekalujen joukossa, joten pakkohan se oli ostaa. Sillä reissulla en tietenkään ollut autolla ja bussissa tuon kuljettaminen olisi käynyt lievästi sanottuna hankalaksi, joten oli pakko hakea ostokseni myöhemmin. Myyjän mukaan sitä oli vuorokauden aikana havitellut, haaveillut ja harmitellut jo moni ja eräs olisi maksanut tuolista ison rahan. Myyjä onneksi oli todennut, että ilme kasvoillani ostohetkellä kertoi, ettei tuoli olisi kaupan. Siinä hän oli täysin oikeassa!!

Mielelläni tuossa olen istunut, mutta on myönnettävä, että hieman kovahan se on. Nyt sain kuitenkin tehtyä siihen pehmusteen. Kangas ei ole vanhaa, mutta kuosiltaan luonnehtisin tuota retroksi. Sopii minulle ja tuolille mainiosti. Jatkanpa nyt kirjan lukemista ja testaan samantien onko parempi istua.

Parvekkeen uusi ilme

Tilauksessa oli parvekkeen tuolien uudet pääliset.
Tarkoituksena oli saada hieman nuorekkaampi, siistimpi ja kaikenkaikkiaan päivitetty ulkonäkö vanhoille hyville tuoleille ja samalla myös kohottaa parvekkeen viihtyvyyttä. Pääliset olivat jo entuudestaan päälystetty kerran, mutta kangas oli päässyt virttymään ja sanottakoon, että kuosi oli varmasti hieno aikanaan...:)

Kuvassa oik. alkuperäinen päälinen ja vas. irtopäälinen, joista sain kätevästi kaavat uusiin.

Uudeksi kankaaksi valittiin mustanpuhuva farkku, jotta lopputulos olisi hillitty ja kestäisi kovassakin käytössä. Hieman uusittiin myös pehmusteita.  Kangasta kuitenkin jäi, joten lähdin siitä tekemään muutamia tyynyjä ja kangasvaraston perukoilta löytyi myös passelit napit niihin. Selkänöjan tyynyt ovat jykevällä tarranauhakiinnityksellä, joten halutessaan ne voi siirtää vaikka käsinojalle.

Ennen

Uudistuksen jälkeen

Jos emännälle ja isännälle on omat paikkansa, niin pitihän kodin pieninkin asukki huomioida. Nyt on hyvä köllötellä kesäpäivää omalla pedillään.:)

Pääsiäiskortti #4 ja 5

Heitän uudet kortit kehään jälleen. Hommasin lähiaikoina läjän Fimo -massasta tehtyjä koristeita ja ne kotiutuivat perjantaina. Olihan niitä pakko käyttää heti.

 Koristeet on kai alunperin tarkoitettu kynsien kaunistuksiksi, mutta toimivat hyvin myös muissa jutuissa. Sydämiä, hedelmiä, piirroshahmoja ja paljon muita kuvioita oli tässä kasassa, mutta päätin käyttää kukkia.

Miten niin neljäs ja viides kortti? No tekojärjestyksessä nämä menevät juurikin noin. Kolmas kortti on lähtenyt jo maailmalle ja bloggailen siitä jossain kohtaa. Odotan kuitenkin, että saaja on tehnyt siitä ja mukana lähteneestä lahjasta oman blogitekstinsä.

Made in Turku Finland

Usein tulee haikailtua vanhojen tavaroiden ja muotojen perään, mutta piristävää on katsastaa myös uutta. Kirpparikierroksen innoittama kirjoitankin tekstin nykypäivän designista ja eteenkin yhdestä yrityksestä, jonka tuotteet ovat yhtäpaljon mieleeni, kuin nuo vanhat.

Tonfisk Design Oy tuli tutuksi minulle viime vasta syksynä, vaikka yhtiö onkin perustettu jo 1999. Viisaat ja luovat päänsä löivät yhteen taiteen maisterit Brian Keaney ja Tony Alfström heti koulusta valmistuttuaan. Nyt jo yli 10 vuoden taipaleen jälkeen näkyy yrityksen valikoimassa mm. Susanna Hoikkalan, Jenni Ojalan, Tanja Sipilän, Anna Palomaan suunnittelemia tuotteita. Keaney ja Alfstöm vievät Suomalaista designia yli 30 maahan ja ulkomailla he ovat Turun Sanomien mukaan saaneetkin jo "suitsutusta ja palkintoja".

Yhtiö pyörii nykyään Turussa, koska Helsingin toimitilat kävivät liian pieneksi. Tuotannon yhteidessä on myös tehtaanmyymälä. Tonfisk:n ensimäisiä tuotteita olivat Warm- sarjan teekannu ja mukit, mutta nykyään löytyy tarjoitu- ja kattausastioiden lisäksi myös tuotteita sisustukseen ja vapaa-aikaankin. Mielestäni parhaimpia tuotteita ovat oivaltava Newton -maito & sokerisetti ja herkkä Sula -tuikkulyhty.

Aikaisemmin kirjoitin tekstin lahjasta, jonka sain salaiselta sydänystävältä. Julkaisin siinä ottamani kuvan, jossa näkyy joululahjaksi saamani Sula -tuikkulyhty. Pienet lyhdyt luovat mielestäni taianomasta tunnelmaa valon leikkiessä sen sisällä. Tänään kirpputorilla näin kahden naisen nyrpistelevän nenäänsä käännellessään kädessään myynnissä olevaa Sulaa. Minun onnekseni he eivät ymmärtäneet mitä hypistelivät ja jättivät sen paikalleen, vaan eipä tainnut myyjäkään tietää mitä myi. Kolmesti piti minunkin hinta tarkistaa! Myöhemmin kierroksellani kuulin noiden naisten supattavan toisilleen, että "nuori tyttö ostaa ostaa sen rikkinäisen kapistuksen..":)

Saattaapi lyhty näyttää rikkinäiseltä, mutta nyt minulla on niitä kaksi aivan ehjää. Mainiointa noissa tuikuttimissa on se, ettei toista samanlaista ole.

Hautomosta pullahtanut

No niin, vihdoinkin sain jotain hautomosta ulos asti.
Olen jo pitkään (siis useamman vuoden) halunnut tehdä seinälleni sellaisen taulukollaasin, joita näkee miltei jokaisen kodissa. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että jokainen kokonaisuus on tekijänsä näköinen ja tällätavoin ainutkertainen.
Oman luomisen esteenä on ollut niin sopivien raamien ja kuvien löytyminen kuin oikeaan tilaan/seinään sovittaminen. Tämän tekeminen on toisinaan ollut aktiivisempaa ja joskus projekti on unohtunut täysin. Onneksi sen ei tarvinnut odottaa hautomon nurkassa eläkepäiviin asti.

Miltei kaikki kuvat löytyivät mieliblogistani, The Graphics Fairy, josta monet muutkin käsitöissä käyttämäni kuvat ovat peräisin. Yksi kehys jäi kuitenkin tyhjäksi. Koska tämä kokoelma sijaitsee makuuhuoneessa, päätin siihen kirjata "kauniit unet". Ironinen pilke käväisi mielessäni tekstin suhteen: R.I.P. Harkittuani asiaa tulin siihen tulokseen, että olisi liiankin ylilyövä. Toisaalta, kun kyse on itsestäni, niin pitäähän kuitenkin jotain olla vinksallaan...

 Tämä pieni kameleontti on ihan lempparini!!(Sanoo jälleen matelijaihminen)