Kirppareilla on taas kierretty niin, että päähän koskee. Mitään ihmeellisiä löytöjä ei ole eteeni sattunut, mutta jotain sentään.
Turun kutakuinkin ainut itsemyynti kirpputori on viimein nostanut päänsä "kuopasta" ja siirtynyt ulkotiloihin. Minulla on ko. kirppikseen niin sanottu viha-rakkaus-suhde. On mukavaa nähdä millaiset ihmiset myyvät tavaroita ja toisinaan kaupankäyntikin on hauskaa. Talvi ja syysaikaan en oikein jaksa moisella kirppiksellä(parkkihallissa) käydä sillä on myös mukava nähdä nuo myytävät tuotteet. Parkkihalli on niin pimeä ja tunkkainen paikka, ettei mielenkiintoni myytäviin tavaroihin oikein jaksa pysyä kasassa.
Kesäisin kuitenkin kirppis ns. nostetaan hallista ulos ja tavaratkin saavat myynnin kannalta oleellisen valonsa. Tuolloin tulee tehtyä löytöjä ja toisinaan hintaakin saa neuvoteltua järkeväksi.
Tässä viimeiset löytöni.
Nuo kirjaimet ja numerot löysin koteloita kääntelemällä. Ihmettelin alkuun, että mitä ihmeen rasvaisia rasioita myyjällä oli pöydässään ja mieleeni tuli lähinnä suksien voitelutarpeisto. Kun nappasin yhden rasian käsiini ja yllätyin sen painosta, oli minun pakko kurkistaa sisään. Hinta saatiin sovittua järjelliseksi ja mukaani lähti kahdet erikokoiset kirjaimet ja yhdet numerot. Nyt taitaa olla minun aika opetella kirjoittamaan. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti