Puhelinlaukku #1

Vihdoin, vihdoin sain sen toteutettua. Laukku on ollut jo pitkään kaapinpohjalla, idea on muhinut kunnolla, mutta toteutus ja puhelin uupuivat. Tällaisen laukun olen nähnyt ensikertaa vuonna 2006 ja jo silloin innostuin. Laitoin sen kuitenkin hautomoon ennalta määrittelemättömäksi ajaksi, jotta kaikki tarpeet ym. olisi haalittu ja aikaa piisaisi tekoon ja suunnitteluun. Hyvän tovin projeksti olikin hautomossa, vaikka olinkin törmännyt muiden teoksiin blogeja selaillessani. En siis lainkaan voi ottaa tätä ideaa omiin nimiini, vaan voin vain todeta suunnitelleeni oman version. Nyt se kuitenkin tapahtui.... oma puhelinlaukkuni! Tästä on hyvä olla iloinen!

Näistä lähdettiin liikkeelle. Isoäidin vintiltä löytyi kaksi risaa puhelinta, jotka luovutettiin vapaaseen käyttööni. Kuten huomaa, puhelimet ovat lojuneet pitkään ja ovat tästä syystä kovinkin likaisia. Niitä on myös käytetty ahkeraan, koska pakeliitti on kellastunut osittain paljonkin.

Minulla on siis suunnitelmissani tehdä kaksi laukkua; yksi arkeen ja toinen juhlaan. :) Päätin kuitenkin aloittaa tästä kellertävästä, joka on kai joskus ollut kerman värinen tai luonnon valkea. Siinä numerolevy on niin herkullisen värinen. Joten ei muuta, kuin purkamaan ja putsaamaan!

Kaikki tarvittavat osat esillä ja muutkin vielä tallella. Eihän sitä tiedä, jos niistäkin jotain keksii...
Vannon kyllä ihmesienen nimeen, koska osa kellastumistakin oli tipotiessään. Kaikkia pinttymiä en kuitenkaan jaksanut hinkata, mutta onneksi tuon saa purattua uudestaan, jos "siivoisinto" iskee.

Tässä siis tuo laukku, joka oli ostettu tätä tarkoitusta varten. Taitaa tästä laukusta tulla mainio pikkujoululaukku. Jotain pientä, jotain punaista ja jotain oikein veikeää.
Muutaman tunnin aktiivisen ruuvailun ja ähellyksen jälkeen oli kassi valmis. Hieno, vaikka itse sanonkin.
Toinen on edelleen hautomossa, mutta luulempa ettei enää kauaa.