Olinpas ollut kiltti

Ainahan sitä sanotaan, ettei mitään lahjoja saa ostaa tai ei ainakaan aikuisille. Kuitenkin kuusen juurelta löytyy lahja ihan varmasti jokaiselle. Parempi vaan tottua ajatukseen, että itse en aijo tuota lahjattomuutta noudattaa ihan kirjaimellisesti ainakaan. Siinä määrin kyllä, että harvemmin mitään ostan(myöhemmin kerron niistä tekeleistä). Onhan se tosiasia, että iästä huolimatta on mukavaa saada pieni paketti muistutuksena siitä, että olet ajatuksissa.

Olin itse tainnut olla mietteissä ihan liiankin hyvin tai sitten kuluneena vuotena olin onnistunut näyttämään kiltteyteni ja peittämään suurimmat kenkkuilut. Minua nimittäin lahjottiin ihan hurjasti eikä risuja tullut, kuin valokuvan muodossa(kalenterista alkavalle vuodelle).

Pukin kontista tuli myös pipareita ja muita herkkuja, mutta jostain kumman syystä ne eivät ehtineet kuviin asti. En lähde kertomaan lahjoista eritellen, koska ihan jokainen on kullan arvoinen! Kiitoksia tontuille!

Pyöräytin jouluksi Omena-kaneli-juustokakun, jonka "kostutin" glögillä. Hieman epäilin mahtaisiko se olla hurjan makeaa, mutta toisin kävi. Vatsat turpeina tuota maisteltiin ja sen raikkaus vei(ainakin minulta) suurimman ähkyn pois.